Eläintarhan kuljetusauto ajaa syrjäisellä tiellä ojaan ja lastina ollut kalkkarokäärme pääsee vapaaksi. 20 vuotta myöhemmin alueen ihmismäärä on kasvanut ja rakennustöitä tehdään koko ajan lisää eikä San Catalanon ihmismäärä ole ainoa mikä on lisääntynyt. Ja koska raha ratkaisee niin asiaa peitellään kunnes kaikkien turvallisuus on vaarassa.
Silent Predators... Niinpä niin. Tiedän että käärmeet sihisee, ainakin osa niistä, ja varsinkin kalkkaroilla on omat keinonsa varoittaakseen liian lähelle eksyneitä tunkeilijoita mutta näiden kavereiden läsnäolon kuulisi kuurokin kaukaa. No, pistetään sen piikkiin että kyseessä on tietenkin kahden lajin normaalia suurempi agressiivinen risteytys jonka myrkky on monikymmenkertaisesti tehokkaampi kuin kalkkarokäärmeillä normaalisti. Eli kliseiden lähteillä ollaan ja vaikka yksi käsikirjoittajista onkin John Carpenter niin se ei asiaa auta vaan pienelle ruudulle tehty leffa etenee tasaisen ennalta-arvattavasti alusta loppuun ja koko teos on yksi niistä syistä jonka takia TV- viihteellä on huono maine. Yhtään persoonallista hahmoa ei tekeleeseen ole eksynyt vaikka näyttelijät ovatkin suurelta osin siedettäviä, tosin Jack Scalia olisi pitänyt lähettää raketilla aurinkoon jo 1980-luvulla. Siitä annan pientä plussaa että kuvauksissa on käytetty paljon oikeita käärmeitä vaikka kohtauksista näkeekin päivänselvästi että suuri osa matelijoista on jonkin vaarattomamman lajin edustajia jotka on maalattu kalkkaroa muistuttavaksi. Hybridejähän niiden toki pitäisi ollakin mutta silti erot ovat liian suuria ainakin minun sietokyvylle.
Elokuvan ikäraja on Suomena tunnetussa (entisessä?) kieltolassa vain 11 joten siitä voi vetää jo omia johtopäätöksiä Silent Predatorsin sisällöstä huonouden lisäksi ja tämän loppuun katsomisen johdosta kyseenalaistan oman mielenterveyteni jälleen kerran. Lähtisiköhän tämä paha maku suustani vaikka oksentamalla?
1/10
IMDb
Silent Predators
DVDCompare
-----
Trailer
san catalano
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti