Star Wars: The Last Jedi

 Luke Skywalker on löytynyt mutta mies ei ole innokas liittymään taisteluun Ensimmäistä Ritarikuntaa tai Kylo Reniä vastaan. Rey ei kumminkaan luovuta sillä hän tarvitsee apua myös itsensä suhteen, Voima kun on kaikkea muuta kuin helppo hallita varsinkin kun pimeät tahot havittelevat naista puolelleen. Kapinnalliset ovat ahtaammalla kuin koskaan mutta niin pitkään kuin henki pihisee on toivoa.

 The Last Jedi sai ristiriitaisen vastaanoton syistä jotka ymmärrän: Kestoa on paljon, tutut hahmot käyttäytyvät kaikkea muuta kuin odotetusti ja leffassa on omat heikkoutensa. Totutusta poikkeamiseen takertuivat sitten mielensäpahoittajat ja jotkut pässit ovat jo aloittaneet nimien keräämisen poistaakseen koko elokuvan virallisesta kaanonista.

 Mutta suksikaapa "Kun ei ennenkään noin ollut"-vinisijät kalliolta alas sillä The Last Jedi on hyvä leffa jonka muutokset oli yllättäviä ja rikkoivat hyvin totuttua kaavaa. Luken ja varsinkin Leian teot (Mikäli nyt jollekin tuli yllätyksenä se että prinsessallakin on Voima vahvasti mukana) veti mattoa kivasti jalkojen alta sekä pohjusti hvyin tulevaisuutta erilaisille Star Wars-tarinoille ilman tuttua sekä turvallista ja myös Rey/Kylo Ren kuvio ei mennyt ihan niin kuin odotin ja hyvä niin sillä mikä onkaan pahempaa elokuvissa kuin ennalta-arvattavuus?

 Ne heikkoudet minulle tuli jokseenkin väkinäisestä juonikuviosta joka pyöri Finnin ympärillä, aivan kuin hahmolle olisi pitänyt väkisin keksiä jotain käyttöä kun se nyt sattui olemaa edellisen osan keskeisiä tekijöitä. No, tarjosi se sentään sosiaalisen kannaoton jollaista en osannut odottaa.

 Tämä Uusi Trilogia tarjoaa sitä mitä pitääkin eli uutta ja vaikka Spin Offitkin ainakin alkoi hyvin niin tosiasiahan on että näihin päätarinan elokuviin ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota, joko nauttiakseen Suuren Avaruusoopperan kehittymisestä tai vain valittaakseen (Sitä Ihan Ok-välimaastoa kun ei tunnu juurikaan olevan) kaiken pilaamisesta uusilla ideoilla. Itse keskityn nauttimaan kehityksestä maailmassa joka on ollut minulle rakas jo lapsuudesta.

8/10

IMDb

Star Wars: The Last Jedi

DVDCompare

-----

Trailer

Zombie Creeping Flesh

 Neljä poliisin erikoisyksikön jäsentä lähtee "lomalle" Papua Uuteen Guineaan, työasuissa ja täysin aseistettuna tietenkin. Koko alue vaikuttaisi kumminkin hylätyltä, elämättömältä ja sitä se onkin sillä paikallinen väestö on altistunut tutkimuslaitokselta karanneelle virukselle joka tappaa mutta herättää sitten kalmon lihanhimoisena elävänä kuolleena, levittäen virusta eteenpäin. Viidakko muuttui entistä vaarallisemmaksi paikaksi.

 Zombie Creeping Flesh oli ensimmäinen elokuva jonka Bruno Mattei ohjasi nimellä Vincent Dawn. Syy tähän oli Espanjalaiset rahoittajat jotka vaativat nimen muutosta syistä joita en tiedä.

 Leffa myös kuvattiin Espanjassa ja koska siellä päin ei juurikaan viidakoita ole niin tässä on käytetty paljon eri arkistoista kasattua materiaalia ja olen melkein 100%:n varma siitä että paria samaa otosta käytti Ruggero Deodato Cannibal Holocaustissa ja ainakin osa on Afrikassa kuvattua materiaalia sillä ei Papua Uudessa Guineassa ole norsulaumoja tai aavikkokettuja. Näihin aikoihin Italialaiset kuvasi paljon Filippiineillä joten uskoisin osan olevan sieltä päin. Kovin tutunnäköisiä on myös osa alkuasukasheimo kohtauksista parista muusta Italialaisesta tämän ajan elokuvasta.

 Eli tämä(kin) tehtiin George A. Romeron (R.I.P.) Dawn of the Deadin suosiolla rahastamiseksi (Leffassa olevat Goblinin musiikit on otettu suoraan Dawnista sekä Contaminationista) ja ei Zombie Creeping Flesh missään nimessä ole sieltä huonoimmasta päästä. Ei kyllä parhaastakaan sillä Z.C.F. (Tämä muuten liikkuu ainakin kuudella eri nimellä) on tahatonta huumoria pullollaan oleva teos mutta viihdyttävän verinen sellainen.

 Elokuvan roska-arvot on siis kohdallaan ylilyöviä hahmoja sekä naurua aiheuttavia kohtauksia myöten mutta uskottavuudesta ei tämän kohdalla voida puhua. Ja eipä siitä aina tarvitsekaan.

6/10

IMDb

Zombie Creeping Flesh

DVDCompare

DVD

Blu-Ray

Trailer

Zombie Creeping Flesh

Jason Bourne

 Jason Bournen elämä on edelleen pois raiteiltaan eikä entinen aivopesty tappaja kykene antamaan itselleen anteeksi. Mutta vaikka mies muistaa nyt kaiken, kuten oikean nimensä, niin kuinkas ollakaan hän ei tiedä vielä kaikkea omasta menneisyydestään. Menneisyys ottaa kumminkin syntyjään David Webbin kiinni ja on aika pistää asioille loppu. Taas.

 Väsynyt. Se on mielestäni oikea sana kuvaamaan tätä Bourne-sarjan viidettä leffaa jossa Matt Damon astuu neljännen kerran CIA:n luoman tappajan rooliin (The Bourne Ultimatumin jälkeen tuli Jermy Rennerin tähdittämä The Bourne Legacy) ja vaikka Damon onkin luotu kyseiseen rooliin niin tällä kertaa hänen suoritukseensa pätee tuo kappaleen ensimmäinen sana: Väsynyt.

 Kenties niin on ollut tarkoituskin kun ottaa huomioon hahmon kokemukset mutta ainakin minua suoritus otti päähän, kuten tusina juonikin jossa ei juurikaan yllätyksiä ollut. Myös aiemmin hyvin onnistunut ohjaaja Paul Greengrass on tällä kertaa epäonnistunut sillä jännitettä tai tunnelmaa ei tähän ole juurikaan eksynyt.

 Leffa onnistuu kumminkin viihdyttämään edes osittain mutta kestoa on aivan liikaa nähtynä vähäiseen sisältöön ja jos Jason Bourne vielä palaa valkokankaalle niin täytyy toivoa ettei sitä tehdä vasemmalla kädellä hutaisten niin kuin tämän kohdalla on käynyt.

 Sarjan seuraava on paluu Aaron Crossin tarinaan ja huhuja tarinoiden yhdistymisestä on liikkunut jo jonkun aikaa. Aika näyttää miten käy mutta tämän jäljiltä on paljon parantamisen varaa.

5/10

IMDb

Jason Bourne

DVDCompare

Blu-Ray

Blu-Ray 4K

Trailer

Jason Bourne

The Mangler

 Suuret pesulat voivat olla vaarallisia työpaikkoja, varsinkin jos sen sydämenä on vanha, suuri mankeli jonka kanssa leikkiminen voi käydä terveyden päälle. Mutta kun se alkaa käydä henkien päälle niin etsivä John Hunton alkaa epäilemään että kyse on jostain muusta kuin vain vanhasta, epäluotettavasta laitteesta.

 Elokuussa menehtyneen Tobe Hooperin ura ohjaajana oli kohteliaasti ilmaistuna epätasainen sillä hänellä oli pääosin joko onnistumisia (mm Lifeforce, The Texas Chain Saw Massacre) tai täyttä paskaa (mm Night Terrors, Crocodile) ja välimallia löytyi vain joitain (mm Eaten Alive). Toki muitakin hyviä on, aivan kuten pa*kojakin, ei tähän kaikkea tarvitse luetella.

The Mangler on kumma kyllä sitä "Välimallia" osastoa vaikka muistelin tämän huomattavasti surkeammaksi teokseksi. Leffassa tapahtuu tasaiseen tahtiin (Olkoonkin ettei kaikissa tapahtumissa ole logiikkaa), verta on kiitettävästi ja maskeeraukset on todella hyviä. Myös hahmoista löytyy muutama pirun hyvin toimiva, kuten Ted Levinen näyttelemä Hunton ja leffan pääpiru Robert Englundin tulkitsemana.

 Elokuva on sekoitus kauhua, Film Noiria sekä komediaa joiden yhdistelmä pysyy kasassa joten kuten ja pahin ongelma minulle onkin tämän perusidea: Tappaja Mankeli. Se menee kieltämättä suurelta osin mainitulle komedia osastolle mutta silti pelkkä ajatus tahmaa, olkoonkin että taustalla on suuremmatkin kuviot. Stephen Kingin novellista en paljoakaan muista mutta sen verran kumminkin ettei tästä voi puhua mitenkään uskollisena sovituksena vaan vapauksia on otettu reilusti.

 Leffaan on tullut parikin jatko-osaa suoraan kotiteattereihin enkä ole niihin tutustunut. Ja jotenkin uskon etten tutustukaan.

6/10

IMDb

The Mangler

DVDCompare

DVD

Trailer

The Mangler

Santa´s Slay

 Demoni hävisi vedonlyönnin enkelin kanssa ja sen seurauksena helvetin olento joutui olemaan kilttinä 1000 vuotta. Mikä on pe*keleen vaikeaa kun ottaa huomioon millaisia omaa etua tavoittelevia kaksinaamaisia nilkkejä suurin osa ihmisistä on. Mutta niin ne vaan vuodet vierivät ja kun pakotettu kiltteys loppuu on Joulupukin koston hetki koittanut. Joten kun kovasti biisonia muistuttava Helldeer on valjastettu reen eteen niin ääliöiden lahtaus voi alkaa.

 Kun elokuva alkaa mm Fran Drescherin, Chris Kattanin sekä Rebecca Gayheartin teurastuksella niin tottakai mielenkiinto herää sekä nousee. Kun loppu leffakin on suhteellisen hölmön viihdyttävä ilman kummempia juonia niin kyllähän Santa´s Slay kuuluu hyvän tahdon ja rauhan blaablaalässytipaska-juhla elokuvien virkistävimpiin teoksiin.

 Mutta jos pidät joulusta tai herkemmistä, iloisista jouluelokuvista joissa perhe/suku on muka kaikki kaikessa niin katsele sitten jotain muuta kuin Santa´s Slay. Tai jos pidät laadukkaista, syvällisistä elokuvista niin katso jotain muuta sillä tämä on huonojen One Linereiden, tökeröiden näyttelijöiden ja heikohkojen tehosteiden juhlaa.

 Ja juurikin niillä avuilla tämä toimii ja niiden takia tämä kannattaa katsoa jos moinen kiinnostaa vaikka lahtausta tämä olisi ehdottomasti kaivannut lisää loppu puolelle joka pääsee hyytymään välillä pahastikin. Siitä huolimatta Santa´s Slaytä katsoessa ei pääse tympääntymään ja noin 75 minuuttia menee nopeasti.

7/10

IMDb

Santa´s Slay

DVDCompare

DVD

Trailer

Four Flies on Grey Velvet

 Vahinkoja sattuu mutta Roberto Tobiaksen vahinko on hiukan normaalia pahempi, hän kun pistää miehen hengiltä, kirjaimellisesti. Jokin hommassa kumminkin haiskahtaa sillä joku ottaa tilanteesta valokuvia joiden kopioita Roberto löytää milloin postin, milloin vinyyliensä seasta. Pian joku alkaa käymään miehen kotona josta puoliso ei juurikaan riemastu. Eikä ahdistelulle näy loppua.

 Four Flies on Grey Velvet on Dario Argenton kolmas elokuva ja kolmas myös ns "Eläintrilogiasta" joista edellinen The Cat o' Nine Tails oli vielä hyvä. Tämäkin on plussan puolella mutta leffa on Argenton selkeästi heikoin hänen 1970-luvun gialloista.

 Syy ei ole juonessa (Vaikka siinä omat huuhaansa onkin) eikä edes sen yllättävän heikossa kuljetuksessa vaan ärsyttävässä päähenkilössä jonka kohtalosta ei jaksa välittää. Syynä ei kumminkaan ole edes Michael Brandonin suoritus vaan se että hänen tulkitsema Roberto vaikuttaa mitättömältä mieheltä joka ei ansaitse sympatiaa.

 Enkä usko että minun lapsuudenajan kaunani siitä että Brandon meni aikoinaan naimisiin Dempsey and Makepeace sarjassa hänen pariaan näytelleen Glynis Barberin kanssa (Nainen kun oli ensi-ihastukseni) vaan hahmossa on heikkouksia. Tai sitten korvieni väli on oudompi paikka kuin luulinkaan.

 FFoGV on kumminkin heikkouksistaan huolimatta katsomisen arvoinen teos josta Hollywood leffa jos toinenkin on ottanut selkeitä vaikutteita ja jopa liki suoria "lainauksia". Mutta parhailtahan pöllitään aina ja se jos mikä on kunnia, olkoonkin että pöllimisen kohde ei ole sieltä parhaimmasta päästä.

6,5/10

IMDb

Four Flies on Grey Velvet

DVDCompare

DVD

Blu-Ray

Trailer

Four Flies on Grey Velvet