Battle of the Damned

 Virusten kanssa leikkivät yritykset ovat paenneet sääntelyä Kaakkois-Aasiaan ja eipä aikaakaan kun ärhäkkä patogeeni karkaa ja muuttaa kokonaisen kaupungin väestön taudinkantajiksi joilla on vain yksi tarkoitus: Levittää virusta. Kaupunki eristetään ja laskelmien mukaan viruksella on kuolipäivä jonka jälkeen alue on jälleen turvallinen. Niinhän ei asia tietenkään ole ja tämän saa kokea karvaasti pelastustehtävää suorittava majuri Max Gatling miehineen mutta mies jolla on noin hieno nimi ei voi olla neuvoton tai avuton.

 Mutta raihnainen voi olla ja Dolph Lundgrenista alkaa ikä sekä kropan kokema rääkki näkyä sillä tässä mies on todella tönkkö muutenkin kuin repliikkiensä ulosannin suhteen. Mutta se ei ole tämän häiritsevin tekijä vaan se että kun elokuvassa on (eräänlaisia) zombeja ja robotteja niin luvassahan pitäisi olla lupaavaa huttua ja hyvää lahtausta. No, niin toki paikoitellen onkin mutta vain paikoitellen ja kun ne henkilöhahmot joiden puolesta pitäisi edes hiukan hurrata paljastuu välittömästi Gatlingia lukuun ottamatta rasittaviksi ääliöiksi niin hihojen käryäminen alkaa ensimmäisen vartin jälkeen.

 Leffan käsikirjoitukselta en kummoisia odottanutkaan mutta tuottajien, joista yksi on Dolppa itse, olisi kannattanut harkita edes parin kympin lisäsijoitusta parempaan ohjaajaan kuin Christopher Hatton. Mies on tietenkin suhteellisen kokematon eli sen perusteella voi antaa jotain anteeksi mutta kun siihen lisätään vielä huono editointi niin lopputulosta ei voi juurikaan nautittavaksi kutsua.

 Battle of the Damned on elokuva josta halusin pitää sillä sen idea ja traileri oli lupaavia mutta leffa ei pääse missään vaiheessa kunnolla käyntiin vaan se on suhteellisen surkea tekele joitain kohtauksia lukuunottamatta. Kestoakin on liikaa sillä toimintaa on noin 30 minuuttia ja loput 60 onkin sitten ihmissuhde lässytystä jollaista ei mikään toimintaelokuva tarvitsisi, ei ainakaan näin paljoa. Sääli...

4,5/10

IMDb

Battle of the Damned

DVDCompare

BluRay

Trailer

Minions

 Kätyrit ovat olleet pallollamme aikojen alusta lähtien. Heidän olemassaolon tarkoituksena on palvella isoja sekä pahoja ja heitähän riittää vaikka niiden elämä onkin toisinaan yllättävän lyhytkestoista. Kun erään pienen ranskalaisen epäonnistuneen sotaretken jälkeen kätyrit joutuvat isännättömiksi niin he vaipuvat epätoivoon ja apatiaan kunnes Kevin, Stuart ja Bob lähtevät etsimään Kätyreille uutta tarkoitusta, isäntää jota palvella. Isäntää ei löydy vaan emäntä joka on paha ja julma eli juuri sitä mitä kolmikko on etsinytkin mutta milloinka asiat olisivat keltaisilla banaanin mussuttajilla menneet suunnitelmien mukaan?

 Koska Despicable Me 2: sta on jo kaksi vuotta ja  Despicable Me 3: n julkaisu odotuttaa vielä vuoteen 2017 niin pitihän väliin jotain saada ettei ihmiset unohtaisi elokuvasarjan olemassa oloa ja mikäpä parempi spin offin kohde kuin Kätyrit, keltaiset siansaksaa (kielestä tunnistaa heprean, italian, espanjan, englannin ja puolan) puhuvat, banaaneja rakastavat olennot joille on jaksanut nauraa parissa leffassa jo useammankin kerran.  

 Ja kyllä Kätyrit toimii omillaankin kohtalaisesti, tosin käsinkirjoituksen ja ennen kaikkea tarinan puutteet otti välillä päähän. Niitä puutteita kumminkin korvaa hyvin Kätyrit sekä Sandra Bullockin näyttelemä elokuvan pahis Scarlett Overkill puolisoineen sillä keltaiset kaverit ovat hauskoja sekä sympaattisia tolloja joiden elämänasenteesta moni voisi ottaa oppia ja Overkillien pariskunnasta voisi moni psykopaattinen, maailman valloitusta suunnitteleva pariskunta löytää idolinsa.

 Minions herättää elämään 1960-luvun maailman musiikin voimalla ja leffa on ulkoisesti komea ja sisällöltään sympaattinen hyvän mielen elokuva joten synkistelijät ja elämän halunsa menettäneet muriskoot nurkassaan ja järsikööt ranteitaan. Tai sitten katsokoot tämän ja unohtaisivat murheensa teatterin hämäryydessä edes noin 90 minuutin ajaksi.

7,5/10

IMDb

Minions

DVDCompare

-----

Trailer