Kilpparit eivät voi mennä kotiin sillä vaikka rikollisjärjestön pomo Shredder pääsi oletetusti hengestään niin hänen alaisiaan on jäljellä vielä satoja ja huhujen mukaan he värväävät koko ajan lisää. Lisäksi menneisyys nostaa päätään sillä se mystinen mömmö mikä loi aikoinaan vihreän nelikon ilmaantuu vuosien jälkeen ihmisten ilmoille aiheuttamaan harmia.
Ensimmäinen Turtles oli aikoinaan hitti joten jatkoa piti tehdä ja nopeasti. Kumma kyllä jatko-osa on aivan yhtä hyvä, hölmöä huumoria viljelevä kömpelö kokonaisuus jota katsoessa takaraivossa herää pieni lapsi vaikka nämä hahmot ei minun lapsuuteen kuuluneetkaan.
Lapsi minussä herää varmaankin siksi että tämän aikakauden Turtles-elokuvat, kuten lukuisat muutkin elokuvat, edustaa ainakin minulle jotain viattomampaa sekä tunnemuistipuolella aidompaa kuin nykyisten versioiden turboähkyyn ahdettu pinnallinen p*ska ja edelleen käsintehdyt puvut sekä maskit ovat roisoisuudessaan, kuten hellyttävässä kömpelyydessäänkin, paremman näköisiä kuin CGI: n kliinisyys ilman sydäntä.
No, tunteet on tunteita. Mutta TMNT2: TSOTO on siis viihdyttävää hölmöilyä jossa on sen verran sisältöä kuin tällainen tarvitsee sekä sympaattisia ilman pukujakin olevia hahmoja ja David Warner on aina plussaa elokuvassa kuin elokuvassa. Keskeisiä näyttelijöitä tähän on kumminkin sen verran vaihdettu että ilmeisesti alkuperäiset, mm Corey Feldman, ovat tainneet vaatia hiukan liikaa nollia palkkaansa lisää. Tai sitten rahat menivat Vanilla Icelle joka taisi olla lyhyen uransa huipulla tämän aikoihin ja voi h*lvetti että inhosin aikoinaan Ninja Rappia sekä miehen tuotantoa ylipäätään.
Ja inhoan näköjään vieläkin sillä onhan Ninja Rap kammottava mutta ei sen kammottavampi kuin rap/hiphop ylipäätään eli Vanilla-poju oli/on vain yksi pelle kaikkien muiden joukossa. Pääsipähän edes yhteen kohtalaiseen asiaan elämänsä aikana eli tähän elokuvaan.
7/10
IMDb
