Onko pikaruoka oikeasti terveydelle vaaraksi? Tästä lähtee ottamaan selvää Morgan Spurlock jonka tarkoituksena on syödä 30 päivän ajan vain ja ainoastaan McDonaldsin ruokia joka aterialla, kolmen lääkärin tarkassa valvonnassa. Tämän kokeilun tulokset alkavat näkymään nopeasti ja tulokset ovat jos ei nyt yllättäviä niin jokseenkin järkyttäviä silti.
Morgan Spurlockia kritisoitiin tämän julkasisun aikoihin yksipuoleisuudesta ja tavallaan se pitää paikkansa sillä toki pikaruoka paikkoja on muitakin kuin McDonalds. Mutta yhtiö on maailmanlaajuinen sekä suurin ja tunnetuin joten ainakin minä ymmärrän siihen keskittymisen ja vaikka hän syökin vain ja ainoastaan pellen naamalla varustetuissa paikoissa niin pikaruuan aiheuttamia ongelmia käsitellään kumminkin laajemmalti eikä syyttävä sormi osoitakaan ainoastaan McDonaldsia kohti. Toinen kritisoinnin pääkohde oli se ettei kukaan muka syö vain ja ainoastaan pikaruoka paikoissa mutta kyllä sellaisia ihmisiä on, varmasti enemmän kuin kukaan käsittääkään.
Näistä lähtökohdista Spurlock onnistui tekemään hyvän sekä hauskan dokumentin jota ensimmäistä kertaa katsoessa alkoi oikeasti miettimään edes hiukan omia ruokailu tottumuksiaan sillä ainakin minä söin noin 10 vuotta sitten pikaruokaa pari-kolme kertaa viikossa ja kun niihin aikoihin lopetin tupakanpolton niin kerrat lisääntyivät useammaksi kuukaudeksi päivittäisiksi. Lopputuloksena oli noin 32-34 kilon lihominen josta noin 15 on tähän päivään mennessä lähtenyt pois. (Tupakanpolton aloitin kylläkin uudestaan noin 3,5 vuoden jälkeen mutta nyt on jälleen noin 7 kuukautta liki savutonta takana ja niistä viimeiset kolme täysin.) Nykyään pikaruokaa tulee syötyä kerran-kaksi kuukaudessa ja niihin lasken tietysti pizzatkin. Joten tiedän omakohtaisesti miten voi käydä pikaruuan kanssa, varsinkin jos ei aktiivinen liikunta ole koskaan kiinnostanut. Mutta se henkilökohtaisuuksista, takaisin dokumenttiin.
Spurlock käsittelee dokumentissaan myös ruokateollisuutta ja prosessoituun ruokaan lisättyjä lisäaineita joista sokeri nousee pääkohteeksi. Osa lisäaineista on säilyvyyden kannalta tarpeellisia mutta joidenkin tarkoituksena vaikuttaisi olevan ihmisten koukuttaminen vaikkei valmistajat moista tietenkään myönnä. Dokumentti on tehty amerikkalaisten säädäntöjen ja tottumusten pohjalta mutta uskokaa pois, ei tilanne täälläkään päin ole sen kummempi sillä esimerkiksi eläimille tarkoitettua ruokaa valvotaan tarkemmin kuin ihmisille tarkoitettua ja luuletteko että elintarvikkeiden tuoteselosteissa mainitaan kaikki niiden sisältämät aineet? Tuskin.
En pidä tätä absoluuttisena totuutena mutta kyllä Super Size Me:ssä on paljon asioita joita jokaisen kenties kannattaisi miettiä pienissä aivoissaan, se mihin johtopäätökseen tulette on tietysti oma asianne ja joka tapauksessa kaikilla on oikeus työntää suuhunsa mitä haluaa. Mutta nykytiedon pohjalta mahdollisesta lopputuloksesta ette voi syyttää (Tai kiittää) ketään muuta kuin itseänne. Joka tapauksessa tämä on viihdyttävä dokumentti.
9/10
IMDb
Super Size Me
DVDCompare
DVD
Trailer
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti